Aihearkisto: TVT

Mielensäpahoittaja – puheenvuoro nettikiusaamisesta

Kerran, ei niin kauan sitten, se alkoi. Ensin yksi oli eri mieltä muiden kanssa. Uteliaat halusivat kuulla lisää perusteita. Perusteet eivät tyydyttäneet kuulijoita. Ylläpitäjä muistutti yhteisestä päämäärästä ja tehtävästä. Erilaiset mielipiteet eivät tällä kertaa edistäneet tehtävää. Ne edistivät kuitenkin lynkkausmielialaa. Puheenvuorot kävivät suorasukaisemmiksi puolin ja toisin. Arat ja ujot eivät enää uskaltaneet aloittaa keskustelua tai osallistua siihen ollenkaan. Työskentely ei edennyt. Ylläpitäjä poisti väärille raiteille lähteneitä keskusteluja. Uusia ilmestyi tilalle. Joukot alkoivat jakautua. Asialliset kommentit menettivät voimansa. Tilalle ilmestyi solvauksia. Jotkut viisaammat eivät menneet mukaan ollenkaan. Eivätkä puuttuneet siihen mitä heidän silmiensä alla tapahtui. Keskustelu meni asiattomuuksiin ja henkilökohtaisuuksiin. Joku pahoitti mielensä. Osa erosi ryhmästä. Joku muisti kiusaamisrikoksen tuntomerkit. Sekaisin menivät kiusaajat, kiusatut ja hiljaiset hyväksyjät. Ylläpitäjä teki kyllä parhaansa, mutta mikään ei enää auttanut. Tällaista tapahtuu kaikissa kouluissa päivittäin. Tämä voisi olla oppikirjaesimerkki lasten ja nuorten sosiaalisessa mediassa kohtaamasta kiusaamisesta. Kuinka voimattomia me opettajat olemmekaan tällaista kohdatessamme. Kuinka me yhdessä saisimme tällaisen loppumaan? Kuinka antaisimme oikeanlaisia ohjeita ja toimisimme oikeanlaisena esimerkkinä? Se tuntuu välillä niin ylitsepääsemättömän vaikealta. Musertavalta. Mustalta ja painavalta. Tämän blogikirjoituksen tapahtumat eivät ole esimerkinomaisia. Ne ovat tosia. Tapahtumasarja sai alkunsa suomalaisten opettajien ja kouluttajien suosimassa facebook-viestiryhmässä jonka aiheena on tieto-ja viestintätekniikan opetuskäyttö. Ryhmässä, jonka jäsenet ovat pääosin sosiaalisen median, tieto- ja viestintätekniikan sekä opettamisen ja pedagogiikan ammattilaisia.

Mainokset

Pedagoginen suunnitelma alakoulun mobiilitunnille

(Reblogged from carelianict.blogspot.com)
Tuntisiunnitelma on opettajille tuttu juttu ainakin opettajankoulutuksen ajoilta. Käytännön työssä sitä harvoin enää tarvitaan. Kokeneen opettajan tuntisiunnitelma syntyy usein intuitiivisesti omassa mielessä ja täydentyy sekä muuttuu joustavasti vuorovaikutustilanteen vaatimusten mukaan oppitunnilla.
Mobiilipedagogiikassa, samoin kuin muussakin ICT:n opetuskäytössä, tuntisiunnitelman käyttöön palauttaminen auttaa opettajaa jäsentämään uusia elementtejä ja työkaluja vanhaan viitekehykseen. Mobiilipedagoginen tuntisiunnitelma varmistaa sen, että teknologiaa ei käytetä pelkästään teknologian takia, vaan se toimii tarkoituksenmukaisesti oppimisen edesauttamisessa.
Omien ajatusten kirjoittaminen ylös auttaa myös jäsentämään sitä, mihin kaikkiin tavoitteisiin oppisuunnitelmalla on tarkoitus edetä. Kun suunnitelmaan merkitsee heti tunnin jälkeen omat kommentit ja huomiot oppitunnin kulusta, helpottaa se myös seuraavan opetuskerran valmistelemista.
Ohessa alakoulun mobiilipedagogiikkaa varten kehittelemäni tuntisuunnitelmapohja. Se perustuu omiin opetus- ja ohjaus kokemuksiini ja toimii hyvin minulle itselleni. – Paras tuntisuunnitelmapohja omaan käyttöön on yleensä opettajan itsensä tekemä. Toisen pohjasta on kuitenkin mahdollista saada uusia näkökulmia omaan työhön.
Tällä oppitunnilla aloitimme Reijolan koulun ykkösten kanssa Mobiilioppimiseen intensiivijakson. Oppitunnin jatkoksi pidimme välitunnin jälkeen toisen ohjaustunnin, jolla keskityttiin enemmän valokuvaamiseen ja siihen milloin ja mitä saa kuvata. Laitteet jäivät tämän yhteisen startin jälkeen Reijolaan lainaan viikoksi ekaluokan ja kutosluokan yhteistä projektiviikkoa varten.
mobiiliresepti

Mobiilioppimista esikoulussa

(reblogged from carelianict.blogspot.com)

Mesimarjat menevät mobiiliin

Joensuun Marjalan koulun 22 lapsen esiopetusryhmä Mesimarjat aloitti ns. 1:1 opiskelemisen tablet-laitteilla syyskuun ensimmäisenä päivänä. Mobiilioppimisprojektin kestoksi suunniteltiin viikon intensiivijakso, jonka aikana toteutetaan esiopetuksen opetussuunnitelmaa iPad-laitteiden kanssa. Viikon toteutukseen osallistuu opettajien lisäksi pedagoginen ICT-ohjaaja. iPad-laitteet on lainattu koulutoimen SciBREAK-projektilta.

Kuva. Eskarin mobiiliviikon pedagoginen suunnitelma 1.9.2014. (Kuva suurenee klikkaamalla.)

Käytännön toteutus alkoi perustaitojen opettelusta

Projekti alkoi siitä, kun ICT-ohjaaja saapui maanantaiaamuna eskariin laitteet mukanaan. Ensimmäisen ohjaustuokion aikana esikoululaiset ja opettajat tutustuivat yhdessä laitteiden perusominaisuuksiin. Yhdessä katsottiin mistä laite pannaan nukkumaan, kuinka se herätellään unilta ja missä on ”taikanappi” eli kotipainike. Sopivaa kosketusta ja rohkeutta laitteen käyttöön haettiin pelailemalla vapaavalintaisia lastenpelejä kotinäytöltä.

Oppilaiden pelaillessa padeillaan opettajat saivat vielä lisäohjeistusta laitteiden käyttöön. Yhdessä katsottiin läpi laitteen sammuttaminen, koska se on helppo ensiapu viikon aikana mahdollisesti ilmeneviin ongelmiin. Opettajille näytettiin myös asetuksista langattoman verkon valitseminen mahdollisia verkko-ongelmia silmälläpitäen. Pelailun lomassa kaikki lapset opettelivat vielä löytämään äänenvoimakkuuden säädön yhdessä opettajien kanssa.

Pienen pelailutuokion jälkeen lapset kävivät koulutöihin. Vartin opetustuokiossa etsittiin kamera-appi ja kuvailtiin takakameralla kavereita sekä opettajia. Tämän jälkeen etsittiin etukamera, ja otettiin hassuja, mutta niin muodikkaita ”selfieitä”. Riemun takaamiseksi kokeiltiin vielä Photo boothia. Näin saatiin padeille kerättyä materiaalia myöhempää kuvat-appiin tutustumista varten.

Toisessa tuokiossa tutustuttiin appeihin

Ruokailun jälkeen ryhmällä oli vielä toinen ICT-ohjaajan vetämä 30-minuutin tuokio, joka aloitettiin katsomalla kuvat-appista aiemmin otettuja valokuvia. Jokainen sai esitellä omat parhaat otoksensa muille. Tässä apple-TV olisi ollut mukava lisä, mutta tämän eskariryhmän tiloissa ei ollut käytettävissä nettiä ollenkaan, niimpä oppilaat näyttivät kuvia omilta padeiltaan ja hyvinhän se niinkin kävi! Kuvat ohjelma on erinomainen apuväline nipistämisen ja napauttamisen opettelemiseen. Samalla myös tuli tutuksi mitä roskiksen kuvasta tapahtuu.

Omien ”selfie”-kuvien innoittamina piirreettiin Drawlla iloisen värinen omakuva. Tunnetilaa tasapainottamaan se sai kaverikseen pelottavan värisen hirviön, jolloin jokainen tuli kokeilleeksi värin vaihtamista ja pyyhekumia. Tuokion päätteeksi kurkattiin muutamiin viikon aikana käytettäviin oppimispeleihin. Nähin sovelluksiin ja niiden välillä siirtymiseen oli myös piiloitettuna lisäoppia laitteen peruskäytöstä ja moniajon toiminnasta. Esikoululaiset olivat nopeasti oppivaa sakkia ja projektin innokkaan starttauksen jälkeen iPad-laitteet jäivät opetusryhmän käyttöön koko viikoksi.

Pedagoginen suunnitelma työskentelyn pohjana

Lähtökodaksi esiopetuksen mobiiliviikolle laadittiin pedagoginen suunnitelma. Suunnitelman pohjana käytettiin seuraavia ajatuksia:

  • esiopetuksen opetussuunnitelman toteutuminen opetuksessa
  • lyhyet opetustuokiot, viikon intensiivijakso
  • selkeät ohjeistukset, suuri ryhmäkoko
  • kaikki tekee, ei odottelua
  • käytettävien menetelmien integroituminen moniin oppisisältöihin
  • laitteen peruskäyttötaitojen opetteleminen

Suunnitelmaa tullaan muokkaamaan edelleen syksyn muiden eskariprojektien tarpeeseen viikosta saadun palautteen perusteella. Saat suunnitelman isommaksi klikkaamalla kuvaa!

ICT-ohjaaja Mari Petrelius
Varhaiskasvatus- ja koulutuspalvelut
Joensuun kaupunki

Miksi ope osaisi TVT:tä

Kouluttaessani opettajakollegoita TVT:n opetuskäytössä kohtaan usein innostuineita, osaavia ja motivoituneita pedagogiikan ammattilaisia. Silloin tällöin joukkoon saattaa kuitenkin eksyä myös joku koko TVT:n opetuskäytön kyseenalaistava henkilö. Muutaman kerran olenkin löytänyt itseni listaamasta syitä sille, miksi TVT:n käyttäminen oppimisessa on tärkeää ja minkä takia jokaisen opettajan olisi siihen hyvä perehtyä. Eikä pelkästään periaatteen, vaan myös käytännön tasolla.

Minun perusteluni TVT:n opetuskäytölle ovat seuraavat:

1. Opetussuunnitelma (nykyinen)

2. Opetussuunnitelma (tuleva)

3. Oppimisprosessi: sen tehostaminen, oppijoiden eriyttäminen ja motivoiminen

Aina välillä kuulee keskustelua siitä, että mitä jos nämä työkalut eivät parannakkaan oppimisprosessia. Vastaan, mitä siitä. Listassahan on monta muutakin kohtaa. Minusta niitä on käytettävä, vaikka ne tekisivät oppimisesta vaikeampaa kuin ennen. Oma intuitio on, että ne onneksi oikeinkäytettyinä myös voivat parantaa sitä.

4. Työelämä ja jatko-opintovalmiuksien hankkiminen

5. Tulevaisuus ja nyt syntyneen sukupolven itselleen luoman yhteiskunnan vaatimat taidot

6. Turvallisuus: päivittäisissä toimissa selviäminen, oman turvaallisuuden takaaminen, kiusaamisen välttäminen

… Jatkathan listaa kanssani? – Saa komeentoida!

Lisäksi vastaus löytyy lmielestäni myös asten ja nuorten sisältä pursuavasta ehtymättömästä luovuudesta, joka voisi teknologian keinoin hyvinkin tuoda ratkaisuja ongelmiin, joita me emme ole kyenneet ratkaisemaan. Hyviä esimerkkejä tästä jo tämän aamun lehdessä… (HS 4.4.2014 Viisivuotias poika mursi Xboxin nettipelien salasanasuojan)

Opiskeluun Peda.net

Uusi oppimisalusta koululaisten avuksi / Karjalainen

Uuden oppimisympäristön valintaan kului vuosi. Tutustuimme useisiin hyviin vaihtoehtoihin kuten oppikirjakustantaja SanomaPron oppimisympäristöön ja ArguSysin LifeRay pohjaiseen oppimisympäristöön. Oppimisympäristö tarvitaan täydentämään jo pitkään käytössämme ollutta Joemoodlea, jonka käyttö on koettu hankalaksi etenkin perusopetukse puolella. Tavoitteena oli siis löytää helppokäyttöinen oppimisympäristö, jonka kustannukset olisivat kohtuulliset. Tärkeänä seikkana pidimme myös kirjautumista ja käyttäjähallintaa. Alkuperäinen tavoitteemme oli, että kirjautumisen tulisi onnistua nykyisen AD:n kautta Office365 varten luoduilla tunnuksilla. Nyt kaikki tämänhetkiset järjestelmänne kuten wilma, Office365 ja JoeMoodle pyörivät kaikki saman Primuksesta nousevan tunnistautumisen kautta noudattaen tärkeäksi kokemaamme ”yhden tunnuksen politiikkaa”.  Tunnistautuminen ja käyttäjätunnusten hallinta on todettu jo useissa projekteissa haasteeksi ja siinä esiintyvät ongelmat saattavat hidastaa käyttöönottoa merkittävästi sekä tehdä käytöstä kankeaa. Tästä lisää Office365n yhteydssä… Peda.Netin iloinen puoli onkin se, että saimme unohtaa koko ongelman. Jyväskyläläiset ylläpitävät käyttäjätunnuksia ja käyttäjäksi pääsee samantien, kun käytön päättää aloittaa! Tästä eteenpäin ohjaamme oppilaat ja opiskelijat luomaan tunnuksensa Office365:n sähköpostin kautta, jolloin lopputulos on toivomamme kaltainen vaikkakin kiertotietä!

Kuva Peda.net käyttöönottokoulutuksesta 2.4.2014 Joensuuun Lyseon lukion Auditoriosta jossa 30 innokasta opettajaa tutki peda.net saloja kouluttaja Tero Pelkosen johdolla. Koulutuksen järjestäjä Joensuun kaupunki, varhaiskasvatus- ja koulutuspalvelut, TVT-koordinaattori Mari Petrelius.

image

Vielä kerran Prezi

Tammikuussa luokassani vieraili ihana opetusharjoittelija – kaikki kiitos mukavista tunneista ja yhteistyöstä! Samalla mieleen palautui vanha tuttu eli Prezi, jota harjoittelijan sanojen mukaan yliopistolla oli suositeltu käyttämään powerpointin sijasta.

Tutustuin preziin keväällä 2010, joten uskon voivani väittää olevani jo ”vanha” prezi-käyttäjä. Prezi on esitysohjelma, aivan kuten powerpoinkin, mutta se toimii tietokoneen sijasta verkon välityksellä. Vuonna 2010 tämä tuntui vielä jokseenkin mullistavalta ajatukselta, mutta nyt mobiililaitteiden arkipäivästyttyä ja liki kaiken päivittäisen työskentelyn siirryttyä jonkinlaiseen pilveen ei se enää jaksa säväyttää, vaan pikemminkin välillä huonojen yhteyksien takia ärsyttää käyttäjää.

Prezin parhaita puolia on se, että prezi-esitys ei liiku lineaarisesti, vaan ikäänkuin etenee polkuna kartalla esittäjän määräämään tahtiin. Prezissä uusien asioiden ilmestyminen ei perustu tyhjästä paljastumiseen, vaan käyttäjä saattaa jo tulkiten saada polun avulla vihiä siitä, mitä pian pitää tuleman.

Prezi-esitys sopii melko varmalle puhujalle, sillä sen toimintavarmuus ei ole yhtä hyvä kuin powerpointin, ja tulostuvaihtoehdot aikalailla minimaaliset. Preziä esittäessä on siis aina syytä olla plan-B mietittynä.

Parhaimmillaan prezi voi kuitenkin tarjota näyttävän esityksen puheen taustaksi ja jopa sävähdyttää kuulijaa – vielä tänäkin päivänä on paljon henkilöitä, jotka eivät ole nähneet preziä ennen ja silloin esittäjällä on todellakin on wow-faktori puolellaan.

Eräs ensimmäisiä prezejäni keväältä 2010 esimerkiksi. Näiden luomisen jälkeen on preziin tullut paljon uusia ominaisuuksia ja valmiita pohjamalleja. Niiden avulla on prezi-esityksen luominen nykyisin melko vaivatonta!

Jos etsit apua prezin käyttöönotossa löytyy ainakin Itä-Suomen yliopistolta hyvät suomenkieliset ohjeet.

Ja siihen, mitä opetusharjoitelijalle oli sanottu, tulen palaamaan vielä toisen kerran. Onko kaikki vanhat powerit nyt syytä muuttaa prezeiksi? Miten opettaminen oikein eroaakaan esittämisestä – kyseenalaistan väiteen!

Kurssiblogi yhdessä Blogger

Lupasin kollegalleni Kyöstille ohjeet kurssiblogin toteuttamiseen. Jaan ne samalla tässä muiden mahdollisesti kiinnostuneiden hyödynnettäväksi!

Olen käyttänyt bloggeria kurssiblogejen ylläpitämisessä. Ideana on, että oppijat toimivat vuorollaan blogin kirjoittajina. He kirjaavat jokaisen oppitunnin jälkeen blogiin lyhyen kuvauksen oppitunnin tavoitteista, toteutuksesta, tuotoksista ja menetelmistä. Blogikirjoitukset muodostavat jatkumon, jonka avulla on helppo kerrata kurssikokeeseen. Ne palvelevat myös silloin, kun oppija joutuu jäämään pois joltain kurssikerroista.

Esimerkkinä kurssiblogin käytöstä voit tarkastella lukion terveystiedon syventävän TE2 Nuoret, arkielämä ja terveys kurssin blogia.

Ohje opiskelijoille kurssipäiväkirjaan bloggaamisesta

Jokainen opiskelija kirjoittaa blogiin kurssipäiväkirjamerkinnän yhdstä oppitunnista. Vuorot sovitaan etukäteen. Blogikirjoitus on laadittava samana päivänä, tai viimeistään seuraavana päivänä.

Kerro blogikirjoituksessa ainakin seuraavat asiat oppitunnista:

* Mikä oli oppitunnin aiheena?

* Mikä oli oppitunnin tavoitteena?

* Kuinka oppitunti eteni? Kuvaile oppituntia. Linkitä kirjoitukseesi oppitunnilla mahdollisesti käytetty muu materiaali (artikkelit, vidot jne.).

* Oppituntiin liittyvät muistiinpanot.

* Oppitunnilla mahdollisesti tuotetut muut tuotokset (esim. valokuvat ryhmätöistä, käsitekartoista, jne.)

* Arvio oppitunnin kulusta ja ideoita aiheen opettamisen kehittämiseksi.

Lähetä kirjoituksesi sähköpostilla annettuun osoitteeseen. Sähköposti julkaistaan automaattisesti blogin seuraavana blogitekstinä.

Ohjeet palveluun kirjautumiseen ja blogin perustamiseen löydät suomenkielisinä bloggerin omasta aloitusoppaasta.

Myös Jyväskylän yliopistolla on selkeät ohjeet, joiden avulla aloittelijakin selviää blogin perustamisesta.

Kaikki vastaa – anonymiteetti auttaa oppimaan

Opetustyön päivittäinen haaste on saada kaikki oppijat osallistumaan opetukseen. Oppiminen on aktiivista tekemistä. Jos oppian ajatukset ovat muualla ei oppiminen meinaa onnistua. Motivaatio, halu oppia, on oppimisen peruslähtökohta!

Olen hakenut lisää motivaatiota oppijoilleni anonyymejä kyselyitä käyttämällä. Kyselyt ovat toisinaan toimineet oppitunneillani tuntikeskustelun korvaajina tai pistareina, toisinaan uuden asian oppimisen päämenetelmänä.

Tavallisten tuntikeskustelujen haasteena on, että osa oppijoista on ujompia kuin toiset. Eräät taas eivät muuten vain välitä jakaa mielipidettään koko ryhmän kuultavaksi. Surullista kyllä, ainakin lukiolaisista osa on kertonut myös ettei osallistu keskusteluun, koska luulee ettei osaa sanoa mitään mikä olisi muiden mielestä kiinnostavaa.

Mainio tapa ottaa kaikki edellä mainitut oppijatyypit mukaan oppimiseen on käyttää anonyymia vastausjärjestelmää. Lähtökohtana on silloin, että jokainen vastaa esitettyyn kysymykseen tai kertoo mielipiteensä sovitusta asiasta. Kukaan ei kuitenkaan tiedä, mikä vastauksista kuuluu kenellekin. Näin myös ujot oppijat saavat ”äänensä kuuluviin” tasavertaisesti muiden kanssa. Anonyymin kyselyn käyttäminen mahdollistaa myös sen, että käsitellään aihetta, joka on jollain tavoin liian arka julkiseen keskusteluun.

Erinomainen keino pyytää kaikki vastaamaan anonyymisti on käyttää kyselypalvelua tai viestiseinää apuna. Esimerkiksi ilmainen Socrative ohjelma toimii sekä verkon välityksellä, että mobiililaitteen sovelluksena. Socrativessa opettaja kirjautuu ohjelman käyttäjäksi jo etukäteen ja saa oman virtuaaliluokkahuoneen. Oppijat saapuvat huoneeseen aivan kuten reaalimaailmassakin, siis luokkahuoneen numeron perusteella.

Socrative sovelluksessa oppijan ei tarvitse olla ohjelman kirjautunut käyttäjä, eikä hänen tarvitse missään vaiheessa paljastaa henkilöllisyyttään. Opettaja esittää kysymyksen ja oppijat vastaavat kukin omalta mobiililaitteeltaan tai tietokoneeltaan. Menetelmän kauneus piilee myös siinä, että se sopii hyvin toteutettavaksi BYOD:ina ”Bring Your Own Device”, eli oppijan omalla mobiililaitterlla. Kaikkien vastauslaitteiden ei tarvitse olla keskenään samanlaisia, vaan älypuhelin, tabletti tai tietokone palvelevat tässä tehtävässä aivan samalla tavalla!

Opettajan näkökulmasta miellyttävää on myös se, että kysymyksien ei tarvitse olla valmiina etukäteen. Niiden valmisteleminen ei siis kulu kallisarvoista suunnitteluaikaa. Näin kysymystä voi myös muuttaa opetuskeskustelun edetessä tarvittavaan suuntaan. Kysymystyyppeinä Socrativessa ovat movivalinta, totta tai tarua ja avoin kysymys. Avoimen kysymyksen avulla oppilaat voivat vastata kirjallisesti, kertomalla vaikka mielipiteensä aiheesta. Monivalinta ja totta tai tarua näyttävät luokalle samantien, missä suhteessa ”mielipideilmasto” luokassa jakautuu.

Olen käyttänyt Socrativea etenkin terveystiedon opetuksessa. Esimerkiksi arkaluontoinen opetuskeskustelu syömishäiriöistä tai seksuaaliterveydestä saa uuden ulottuvuuden, kun jokainen uskaltaa vastata.

Tällaisilla sovelluksilla olisi myös helppo kerätä pisteet talteen pistarista. En kuitenkaan halua tehdä niin! Minusta suurempi tavoite oppimiselle on se, että kaikki osallistuvat parhaansa mukaan, kuin se että kaikki tulevat jatkuvasti arvioiduiksi. Siksi teen tämäntyyppiset kysely- ja keskusteluharjoitukset aina anonyymeiksi. Olen käytännössä huomannut, että oppilaat suoriutuvat paremmin, kun heitä ei arvioida. Arviointi aiheuttaa suorituspaineita ja lamauttaa vastaamiseen käytettävää ajattelun kapasiteettia. Jos joutuu pelkäämään huonoja pisteitä, häviämistä pelissä tai vastauksen epäonnistumista kuluu tehtävässä olennaista energiaa aivan vääriin asioihin.

Löydät socrativen täältä: www.socrative.com

Ja erinomaisen sekä yksityiskohtaisen ohjeen ohjelman käytön oppimiseen Tampereen kaupungin eVarikon GoogleDrivesta nimellä Socrative ohje.

Post scriptum… Alle olen koonnut ajan saatossa lisää tällaiseen työskentelyyn hyvin sopivia sovelluksia

Anonyymiin opiskeluun sopivia ilmaisia sovelluksia:
– Socrative (kyselyt)
– Kahoot (pelit)
– Todaysmeet (viestiseinät)
– Padlet (ryhmätyöt, viestiseinät kuvamahdollisuudella)

2015/01/img_1341.png